JYTY: Kuntataloudelle tulee tasapainotavoite ja menorajoite

Hallitus alkaa asettaa kuntataloudelle tasapainotavoitteen. Tavoite tulee kuntasektorille kokonaisuudessaan, eikä se rajoita yksittäisen kunnan päätöksentekoa. Samalla otetaan käyttöön menorajoite, joka hillitsee valtion toimista kunnille aiheutuvia kustannuksia. Uudistus perustuu valtioneuvoston asetukseen julkisen talouden suunnitelmasta. Uutta ohjausjärjestelmää esitellään valtiovarainministeriön työryhmän raportissa.

Valtiovarainministeriön työryhmä on valmistellut raportin kuntatalouden ohjauksesta hallituksen aiempien linjausten mukaisesti.

Julkisen talouden uudessa ohjausmallissa nykyinen valtiontalouden kehyspäätös laajennetaan julkisen talouden suunnitelmaksi. Kuntatalouden ohjaus sovitetaan osaksi tätä julkisen talouden kokonaisohjausta. Kokonaisuudessaan uuteen ohjausmalliin siirrytään vuoden 2015 alussa.
Julkisen talouden suunnitelma otetaan käyttöön, koska hallitus haluaa turvata julkisen talouden kestävyyden. Uudistuksen on tehnyt ajankohtaiseksi myös se, että EU tehostaa jäsenmaiden finanssipolitiikan koordinointia.

Rahojen riitettävä palveluihin

Ohjauksella pyritään siihen, että kuntien rahat riittävät vaadittujen palvelujen järjestämiseen. Näin kuntien veroaste pysyy kohtuullisena eivätkä kunnat velkaannu, vaikka väestön ikääntyminen lisää kustannuksia.

Kuntatalouden uusi ohjausmalli koostuu 1) kuntataloudelle asetettavasta tasapainotavoitteesta, 2) kuntatalouden menorajoitteesta ja 3) muista toimista tasapainotavoitteen saavuttamiseksi.

Työryhmän ehdotuksen mukaan tavoitteeksi asetetaan, että kuntatalous on kokonaisuutena tasapainossa keskipitkällä aikavälillä.
Hallitus päättää samalla toimista, joilla tähän tavoitteeseen päästään. Ne voivat koskea esimerkiksi kuntien tehtäviä ja velvoitteita, valtionosuuksia sekä vero- ja maksuperusteita. Lisäksi voidaan tehdä rakenteellisia uudistuksia.

Valtio ei voi lisätä menoja rajattomasti

Tasapainotavoitteen tueksi asetetaan kuntatalouden menorajoite. Se asettaa euromääräisen rajan sille, kuinka paljon valtio voi toimillaan lisätä kuntien menoja.

Menorajoitteella hillittäisiin valtion toimista aiheutuvaa painetta kuntien menoihin. Menorajoite vastaisi sitovuudeltaan valtiontalouden menokehyksiä. Jotta ohjaus toimisi tehokkaasti, rajoite on tarkoitus vahvistaa hallinnonalakohtaisesti.

Kuntatalouden tasapainotavoitteen saavuttamista seurataan julkisen talouden suunnitelman vuosittaisissa tarkistuksissa. Jos kuntatalous ei ole tasapainouralla, poikkeamien syyt selvitetään ja hallituksen kuuluu ryhtyä korjaaviin toimiin kuntatalouden vakauden turvaamiseksi.
Nykyinen peruspalveluohjelma ja -budjetti korvataan kuntatalousohjelmalla, joka laaditaan valtion ja kuntien neuvottelumenettelyssä.

Kuntatalouden makro-ohjausta käsitellyt työryhmä on ottanut huomioon kuntalain ja valtionosuusjärjestelmän uudistukset, joita valmistellaan parhaillaan. Ryhmä ehdottaa muutoksia kuntalain säännöksiin alijäämän kattamisesta. Nämä muutokset toteutetaan osana kuntalain uudistamista.

Valtion ja kuntien välinen kustannustenjako tulisi tarkistaa vuosittain, jotta kuntatalous pysyy vakaana ja ennakoitavana.
Työryhmän puheenjohtajana toimi ylijohtaja Jukka Pekkarinen. Jäsenet olivat budjettineuvos Jouko Narikka, neuvotteleva virkamies Niko Ijäs, hallitusneuvos Arto Luhtala, finanssineuvos Markku Nissinen, finanssineuvos Hannele Savioja, finanssineuvos Tuomo Mäki ja neuvotteleva virkamies Tanja Rantanen.