Työolobarometri 2013: Suurissakin myllerryksissä kuntien työolojen kehitys silti myönteistä

10.4.2014 klo 06:00

Kunnat elävät parhaillaan keskellä monia myllerryksiä ja uudistuksia, jotka vaikuttavat kuntatyöntekijöiden arkeen. Siitä huolimatta kunta-alan työolot ovat työelämätutkimusten mukaan kehittyneet pääosin myönteisesti. Työolobarometrissa 2013 kunta-alalla arvioitiin aikaisempia vuosia heikommaksi työpaikan taloudellinen tilanne ja työpaikan varmuus, mutta työsuhteiden pysyvyys kunta-alalla koetaan edelleen suhteellisen hyvänä. Viestintä kuntatyöpaikoilla on parantunut ja henkilöstö kokee työssä oppimisen merkityksen kasvaneen. Monet kuntatyöntekijät kokevat työssään asiakasväkivaltaa tai sen uhkaa.

Paineita kuntien tehtävissä ja kuntataloudessa

Kuntien tehtävät ovat kasvaneet kunnille osoitettujen tehtävävelvoitteiden ja toisaalta palveluiden kysynnän lisääntyessä. Toisaalta valtionosuuksien leikkaukset ovat pakottaneet kuntia sopeuttamaan talouttaan. Säästöjä haetaan KT Kuntatyönantajien vuoden 2013 selvityksen mukaan erityisesti henkilöstömenoista. Töiden ja toimintojen uudelleen järjestelyllä ja tehostamisella saavutetaan valtaosa säästöistä. Myös ns. luonnollista poistumaa hyödynnetään. Talouden sopeutusohjelmat vuosikausia jatkuessaan vaikuttavat kyllä myös henkilöstön työoloihin.

Kuntatyön kielteisiä muutossuuntia

Kuntatyöntekijöiden arviot työn mielekkyyden yleisestä muutossuunnasta olivat työolobarometrin 2013 mukaan enemmän pessimistisiä kuin optimistisia, vaikkakin suurin osa arvioi tilanteen säilyneen edellisestä vuodesta ennallaan. Talouden säästöohjelmat heijastuvat kuntatyöntekijöiden käsityksiin työoloistaan.

Kuntien henkilöstön määrä on vain jonkin verran vähentynyt, mihin liittyy aiempien kuntaliitosten jälkeen vielä 2013 voimassa ollut viiden vuoden palvelussuhdeturva monessa kunnassa. Lomautus- ja irtisanomisuhka on vastaajien mielestä kasvamassa.

Tiukat aikataulut kuvaavat kuntatyöntekijöiden mielestä hyvin kuntatyöelämää tänään. Yksityisillä palvelualoilla ja kunnissa työskentely tiukan aikataulun mukaan oli keskimääräistä yleisempää, harvinaisinta valtiolla. Erityisesti nopeaa työrytmiä kokivat 45–54-vuotiaat työntekijät.

Kuntatyön luonteesta johtuen etätyö on harvinaisempaa kuin valtiolla tai yksityisillä palvelualoilla. Toisaalta päivittäiset työaikajoustot ovat kunta-alalla yleisempiä kuin muilla sektoreilla.

Kuntien myönteisiä kehityssuuntia

Kuntatyössä opitaan työolobarometrin mukaan edelleen paljon uusia asioita (kunta 87 %, valtio 89 %, yksityiset palvelut 82 %, teollisuus 72 %). Kuntatyönantajat tarjoavat henkilöstölleen aktiivisesti koulutusta, ja työntekijät vastaavasti osallistuvat aiempaa aktiivisemmin koulutukseen.  Koulutukseen osallistuneiden kuntatyöntekijöiden osuus on noussut kymmenessä vuodessa 52 %:sta peräti 67 %:iin. Sektoreiden välisessä vertailussa kunta-ala sijoittui toiseksi valtion jälkeen. Vuonna 2013 tällainen koulutus kesti kunta-alalla työskentelevillä keskimäärin 4 työpäivää.

Kuntatyöntekijät kokevat edelleen voivansa vaikuttaa työhönsä

·         omiin työtehtäviin 33 % paljon tai melko paljon, 15 % ei lainkaan

·         työtahtiin 35 % paljon tai melko paljon, 20 % ei lainkaan

·         työnjakoon 33 % paljon tai melko paljon, peräti 24 % ei lainkaan.

Parhaat vaikutusmahdollisuudet työntekijöillä on työtehtäviin valtiolla (45 % paljon tai melko paljon), työtahtiin teollisuudessa (52 %) ja työnjakoon kunnissa sekä yksityisissä palveluissa (33 %).

Kuntatyöntekijät kokevat hieman enemmän tasapuolista ja oikeudenmukaista kohtelua kuntatyössä muihin toimialoihin verrattuna. Myös KT:n kysely vuonna 2012 kunta-alan vetovoimasta 15–25-vuotiaiden nuorten keskuudessa tukee kuvaa kunnasta oikeudenmukaisena työnantajana. Nuoret näkivät kunta-alan vahvuuksina muun muassa reilun pelin noudattamisen.

Esimiestyötä arvioidaan kunnissa suhteellisen myönteisesti muihin toimialoihin verrattuna. Kuntatyöntekijöiden mielestä esimiehet kannustavat heitä kehittymään ja rohkaisevat osallistumaan muita aloja useammin.

Työn fyysinen ja henkinen raskaus sekä työkyky suhteessa näihin vaatimuksiin kertovat työntekijöiden voimavaroista suhteessa työn vaatimustasoon. Näitä voimavaroja suhteessa vaatimustasoon arvioidaan kunnissa heikommiksi kuin muualla työmarkkinoilla. Kunta-alan henkilöstön arvioimana voimavarat on kuitenkin noussut viime vuosina toisin kuin muilla sektoreilla.

TEM:n yhteenveto keskeisistä kysymyksistä arvoasteikolla 0-10

Työelämän laadun elementtejä

Työmarkkinoiden keskiarvo 2013

Kunta-ala 2013

Työpaikan varmuus7,47,6
Tasapuolinen kohtelu työpaikalla6,46,3
Kannustavuus, innovatiivisuus ja keskinäinen luottamus6,66,8
Voimavarat suhteessa vaatimustasoon6,35,9

 

Työpaikan varmuus, kannustavuus ja innovatiivisuus sekä keskinäinen luottamus olivat kunnissa hyvällä tasolla. Kokemus työpaikan varmuudesta on kuitenkin laskenut aikaisempiin vuosiin verrattuna. Kaiken kaikkiaan koko palkansaajaväestön kokemien työolojen muutosten hitaus näkyy työolobarometrin 10 vuoden tarkastelussa.

Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) julkaisema työolobarometri 2013 -loppuraportti julkaistaan kesällä. Se kuvaa työelämän laadun kehitystä palkansaajien näkökulmasta. Vuonna 2013 barometritiedot perustuvat yhteensä 1 755 palkansaajan haastatteluun, ja heistä oli kunta-alan vastaajia 443. Työturvallisuuskeskuksen (TTK) kuntaryhmä ei ole teettänyt aikaisempien vuosien tapaan tarkempaa toimialatarkastelua kunta-alan lisäotoksella.

Lisätietoja

Työolobarometri 2013

Tiukka kuntatalous pakottaa henkilöstösäästöihin, KT:n tiedote 11.12.2013