Jyty: Suomesta luotava luottamusyhteiskunta

22.5.2014 klo 10:37

Luottamus ja toimiva yhteistyö ovat olleet aiemmin suomalainen toimintatapa työmarkkinoilla. Valitettavasti viime aikoina tähän yhteen hiileen puhaltamiseen on tullut säröjä. Luottamuksen puutteesta ja lyhytnäköisestä henkilöstöpolitiikasta irtisanomisineen ja lomautuksineen on tullut kuntien, yksityisen, kirkon ja kolmannen sektorin työpaikoilla itse itseään ruokkiva syöksykierre. Tulemana on ollut jopa kierre, jonka pohjaa on tällä hetkellä vaikea nähdä, huomautti Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki torstaina Helsingissä.

Jytyn liittovaltuuston kokouksessa puhuneen Pihlajamäen mukaan tästä mielialoja työmarkkinoilla lamauttavasta kierteestä tulisi pyrkiä eroon palaamalla yhteistyön juurille.

”Tarvitsemme vastavuoroisuutta ja innostavaa ilmapiiriä kaikille työelämän tasoille kuntien ja eduskunnan poliittisista päättäjistä aina työpaikkatasoille saakka. Luottamus, yhteistyö ja uskallus ovat monesti olleet ne avainsanat, jotka ovat korostuneet muutostilanteissa, joihin sisältyy epävarmuutta tulevaisuuden suhteen. Luottamus on myös Jytyn oman järjestökampanjan johtava ajatus, jota liitto on pitänyt esillä viime aikojen kampanjoinnissaan ja jonka tiimoilla myös kampanjointia ensi syksynä jatketaan.”

Hyvät työolot, työhyvinvointi ja osaava työvoima ovat Pihlajamäen mukaan aivan keskeisessä osassa pyrittäessä kohti parempaa työelämää ja kannustavia työpaikkoja. ”Olennaista olisi myös muistaa, että hyvä pohjakoulutus yhdistettynä työssä oppimiseen luovat perustan muutostilanteessa työllistymiselle ja samalla kun tavoitellaan niitä paljon puhuttuja pidempiä työuria.” 

Jytyn valtuustossa käsiteltävänä olevassa liiton strategiassa yhtenä visiona on Pihlajamäen mukaan tehdä suomalaisesta työelämästä TEM:n viitoittamalla tiellä Euroopan parasta vuoteen 2020 mennessä. ”Tavoite on saavutettavissa, kunhan käärimme hihat ja ryhdymme tuumasta toimeen. Hyvinvointiyhteiskuntamme palveluverkosto antaa sille hyvän rakennusalustan.”   

Julkiset palvelut yhteiskuntamme perusta

Pihlajamäen mukaan julkiset palvelut ovat perusta, jolle yhteiskuntamme toimintaedellytykset rakennetaan nyt ja tulevaisuudessa. Sitä pohjaa ei pidä lähteä mm. lyhytnäköisellä henkilöstöön kohdistuvalla leikkauspolitiikalla murentamaan.

Valitettavan usein Pihlajamäen mukaan unohdetaan, että julkinen sektori huolehtii pääosin mm. yhteiskunnan infrastruktuurista, kansalaisten koulutuksesta, terveydestä ja turvallisuudesta. Siis toiminnoista, joiden merkitys useimmiten huomataan vasta häiriötilanteissa.

”Julkisten palveluiden tuotantotapa on arvovalinta. Veroeuroilla tuotettujen palvelujen lähtökohta on pelottavasti hukassa, jos keskustelun painopisteenä on aina kuntapalvelujen oletettu tehottomuus. Ja arviointikriteerinä vain ja ainoastaan raha ja se, mikä taho tuottaa palvelut lyhyellä tähtäimellä vähimmillä euroilla.”

”On selvää, että rakenteellisia uudistuksia julkisissakin palveluissa tarvitaan, mutta toivottavasti uudistukset ovat pitkäjänteisiä ja johdonmukaisia. Tempoilevat muutokset vailla sitoutumista pitkän aikavälin tavoitteisiin tulevat kalliiksi ja kuormittavat henkilöstöä.”

Henkilöstön asema turvattava

Pihlajamäen mukaan viime vuosina runsaasti kiistelyä aiheuttanutta kuntauudistusta pitäisi tarkastella sote-uudistuksen seurauksena muuttuneessa tilanteessa kuntarajojen siirtelyn sijaan yhä syvällisemmin palvelujen tuottamisen näkökulmasta. Soten myötä ratkaistaviksi tulevien haasteiden kirjo on moninkertaistunut. Henkilöstön kannalta olennaista on, että uudistuksen piiriin kuuluvan henkilöstön asema turvataan ja että eri henkilöstöryhmiä kuullaan ja kohdellaan tasapuolisesti vietäessä uudistusta eteenpäin.

Pihlajamäki muistuttaa, että kuntien ydintehtäviä pohtii parhaillaan valtiovarainministeriön asettama työryhmä. Sen loppuraportin pitäisi valmistua toukokuun loppuun mennessä. Vastauksia odotetaan mm. siihen, miten kuntalaisille voidaan taata laadukkaat palvelut sekä terveellinen ja turvallinen elinympäristö riippumatta asuinpaikasta.

”Ajankohtaisessa valtionosuusjärjestelmän uudistamisessa on huolehdittava siitä, että uusi järjestelmä huomioi kuntien erilaiset olosuhteet palvelujen järjestämisessä mahdollisimman oikeudenmukaisesti eikä uudistuksella heikennetä kuntien taloudellista tilannetta entisestään. Tärkeää olisi, että väestön vanhetessa ja kestävyysvajeen painaessa päälle olemassa olevia rakenteita hyödynnetään aiempaa paremmin ja että sote-palvelut tuotetaan asiakaslähtöisesti alueiden asiantuntumusta ja hyviä käytäntöjä hyödyntäen.”

Pihlajamäen mukaan perus- ja hyvinvointipalveluille tulisi laatia selkeät taso- ja laatukriteerit. Tästä syystä kilpailuttamisen ja siihen liittyvän tuotteistamisen osaamista on kunnissa lisättävä ja laadullisten kriteerien merkitystä korostettava.

”Tuloksellisuustyössä, jota kunnissa on tehty ja tehdään jatkuvasti, on painotettava julkisen palvelutuotannon erityispiirteitä sekä hankkeiden jalkautusta kuntatasolle. Tuottavuuden mittaaminen mekaanisesti ei siihen sovi. Työn vaativuuden ja tuloksellisuuden kasvun tulee näkyä myös henkilöstön palkitsemisessa.”