Tutkimus: Työhyvinvoinnista on tulossa osa johtamista

Yhä useammin työhyvinvointi on otettu osaksi liiketoiminnan johtamista ja esimiehille on määritetty työhyvinvoinnin huomioivat tavoitteet, vastuut ja mittarit. Tiedot käyvät ilmi Strategisen hyvinvoinnin johtaminen Suomessa 2014 -tutkimuksesta, joka julkaistiin jo viidettä kertaa.

Työhyvinvointi on otettu yhä useammin mukaan johdon ja henkilöstöhallinnon (HR) prosesseihin, kuten strategiatyöhön, esimieskoulutuksiin ja kehityskeskusteluihin. Nämä kaikki luovat vahvan pohjan strategisen hyvinvoinnin pitkäjänteiselle kehittämiselle. Strategisen hyvinvoinnin tavoitteellisuus, esimiehille määritetty vastuu ja mittaaminen ovat kehittyneet myönteisesti vuosien 2009–12 tasoon verrattuna.

– Strateginen hyvinvointi on liiketoimintaa tukeva osa työhyvinvointia. Sen rinnalle voidaan hahmottaa yksilöllinen työkyvyttömyysriskin vähentämiseen tähtäävä työkykyjohtaminen, kertoo työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja Ossi Aura Terveystalosta.

Strateginen hyvinvointi koostuu neljästä osa-alueesta: hyvinvoinnin strateginen perusta, hyvinvointi johdon toiminnoissa, esimiestyö ja HR:n toiminnot sekä työhyvinvoinnin tukitoiminnot.

– Työhyvinvoinnin tukitoiminnoissa hyvää kehitystä on tapahtunut työterveyshuollossa, sen sijaan työsuojelun toiminnat ovat pysyneet entisellä, tosin hyvällä tasolla, sanoo Aura.

– Hyvää kehitystä hankaloittavat kuitenkin heikentyneet resurssit. Talouden haasteelliset ajat näkyvät sekä organisaatioiden rahallisessa että esimiesten ajallisessa panostamisessa, kertoo toiminta-alueen johtaja Guy Ahonen Työterveyslaitoksesta.

Strategisen hyvinvoinnin investoinnit ovat viimeisten vuosien aikana vähentyneet. Työterveydessä on ollut maltillista nousua, mutta koulutukseen, henkilöstöetuihin ja projekteihin investoiminen on vähentynyt huomattavasti. Vuoden 2014 tulosten valossa panostus oli keskimäärin 726 € henkilöä kohden vuodessa. Tämä vastaa n. 1,8 mrd€:n vuotuista investointia koko Suomen tasolla. Vastaajilta on kysytty hyvinvoinnin kokonaisinvestoinnit, työterveyden osalta Kela-korvauksen jälkeen.

Osaamiseen ja ajankäyttöön liittyvät resurssit osoittautuivat heikoiksi

Hieman yli puolet vastaajista arvioi, että esimiesten motivaatiotyöhyvinvoinnin johtamisessa oli hyvä tai erinomainen. Sen sijaan esimiesten osaamisenarvioi hyväksi enää neljännes vastaajista ja vain 12 prosenttia oli sitä mieltä, että esimiehillä on riittävästi aikaa työhyvinvoinnin johtamiseen.

– Edellytykset työelämän laadun parantamiseen ja siten pidempien työurien tukemiseen ovat siis edelleen suomalaisen yhteiskunnan merkittävä kehityshaaste, muistuttavat ikäjohtamisen asiantuntijat ratkaisupäällikkö Tomi Hussi Pohjolasta ja toimitusjohtaja Juhani Ilmarinen Juhani Ilmarinen Consulting Oy:stä.

Strategisen hyvinvoinnin tila Suomessa tutkimussarja on kartoittanut työhyvinvoinnin johtamisen ja kehittämisen toimintatapoja vuodesta 2009. Tutkimukseen osallistui 385 organisaatiota seitsemältä eri toimialalta. 
Tutkimusraportti julkaistaan Työterveyslaitoksen sivuilla www.ttl.fi/verkkokirjat