STTK:n puheenjohtaja Antti Palola: Työehdoista ja työrauhasta on sovittava samassa paikassa
22.10.2014 klo 00:01
 Puheenjohtaja STTK, johon Jytyliitto kuuluu. Johtaa STTK:n toimiston työskentelyä, neuvottelutoimintaa ja yhteiskunnallista vaikuttamista. Vastaa STTK:n edustajistolle ja hallitukselle järjestön toiminnasta. Johtaa puhetta STTK:n hallituksessa ja työvaliokunnassa |
STTK:n hallitus keskusteli (15.10.2014) sopimus- ja neuvottelujärjestelmän uudistamiseen liittyvistä tavoitteista. Uudistustyöstä sovittiin työllisyys- ja kasvusopimuksen yhteydessä. Puheenjohtaja Antti Palolan mielestä neuvottelupöydässä on tarkasteltava suomalaista sopimus- ja neuvottelujärjestelmää laajasti ja tasapuolisesti. – Suomalainen työelämä on isojen rakennemuutosten ja taloudesta aiheutuvien ongelmien kourissa. Suhdanteiden vaihdellessa sopimusjärjestelmämme on luonut työmarkkinoille ennakoitavuutta, kilpailukykyä, turvaa ja työrauhaa. Nämä ovat hyviä lähtökohtia uudistamistyölle. Työnantajien peräänkuuluttama paikallinen sopiminen etenee työpaikoilla kitkutellen, sillä neuvotteluosapuolten välillä ei ole luottamusta. – Varsinkin vaikeina aikoina paikallinen sopiminen merkitsee yleensä paikallista sanelua ja etujen heikentämistä. Kun sen jälkeenkin edessä saattavat olla lomautukset tai irtisanomiset, luottamus loppuu. Jos paikallinen sopiminen olisi aitoa ja joustavaa kaikkina aikoina, lopputulos palvelisi sekä palkansaajia että työnantajia. Nyt palkansaajille paikallinen sopiminen merkitsee usein vain lisää turvattomuutta. STTK:n puheenjohtaja muistuttaa, että työrauhasta sovitaan aina siellä, missä sopimukset tehdään. – Työnantajat vaativat jatkuvasti lisää paikallista sopimista, mutta haluavatko työnantajat todella hajauttaa myös työrauhakysymykset ratkottaviksi työpaikoilla, Palola kysyy. Keskustelu pelkistä työtaisteluista ja niiden sanktioista vie Palolan mielestä neuvottelujunaa väärille raiteille. – Suomessa on vähän työtaisteluja ja eurooppalaisessa vertailussa suomalaiset työmarkkinat ovat rauhalliset. Meillä on toimiva sovittelujärjestelmä eikä lakoista aiheudu kansantaloudelle suuria menetyksiä. Varsinaisten työtaisteluiden rinnalla ovat yleistyneet spontaanit työtaistelut ja ulosmarssit. Lähes poikkeuksetta ne johtuvat työnantajan toimista ja neuvottelupöydässä näihin asioihin on kiinnitettävä vakava huomio. Työtaistelulainsäädännön muutoksiin STTK ei sen sijaan näe tarvetta. Palola korostaa, että yhdessäkään työ- tai virkaehtosopimusneuvottelussa tavoitteena ei ole työtaistelu. Lakko on aina äärimmäinen keino ja viestii siitä, että neuvotteluissa on epäonnistuttu. – Jos neuvotteluprosessit toimivat hyvin, työtaisteluille ei ole tarvetta. Lähde: STTK /APa |