Jyty: Toisen asteen alueellinen koulutus murenee

Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty pitää hallituksen esitystä toisen asteen ”oppilaitosverkon uudistamisesta” pahana pettymyksenä erityisesti henkilöstön ja opiskelijoiden kannalta, mutta myös alueellisesta tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta.
Hallitus pyrkii esityksellään säästämään oppilaitosverkkouudistuksella 69 miljoonaa euroa. Kaikkiaan toisen asteen koulutusleikkausten on laskettu olevan 260 miljoonaa euroa. Uhka toimipisteiden karsimisesta on todellinen, sillä lakiehdotuksen kirjauksen mukaan koulutuksen toimipisteistä päättää koulutuksen järjestäjä.

Jyty esittää vahvan huolensa rahoitusleikkausten ja mahdollisten uusien säästötavoitteiden vaikutuksista myös suomalaiseen koulutusjärjestelmään ja -tasoon.  Ammatillisen koulutuksen ja lukioiden rooli alueellisina kouluttajina ja työnantajina uhkaa murentua, koska näköpiirissä on hallituksen linjauksilla pahimmillaan oppilaitosverkon karsiminen. ”Tähän asti kattavalla oppilaitosverkostolla on ollut myös tärkeä rooli maakuntien elinkeinoelämän tukena silloin, kun oppilaitosten ja työnantajien yhteistyö on vireää”, Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki huomauttaa.

Hän sanoo pelkäävänsä myös, että säästötoimenpiteillä murennetaan hallituksen tavoitetta nostaa suomalaiset maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä. Nuorisotakuun tavoitteet uhkaavat karata lisäksi yhä kauemmaksi.  ”On hyvä muistaa, että suurimpia nuorten syrjäytymisen riskejä on jääminen vaille koulutuspaikkaa peruskoulun tai lukion opintojen jälkeen”, Pihlajamäki huomauttaa.

Lakiesityksen suuri vajavuus henkilöstön kannalta on Jytyn puheenjohtajan mukaan se, ettei siinä lainkaan ole säädöksiä henkilöstöstä, vaikka esityksen kuitenkin todetaan vaikuttavan henkilöstön rakenteeseen ja määrään.

Oppilaitosten rahoituspohjan romahdus ja toimintaedellytysten heikentäminen on ollut jo monen vuoden trendi, joka on näkynyt Jytyn puheenjohtajan mukaan eri puolilla Suomea toimivien opinahjojen arkipäiväisessä toiminnassa. Opiskelijapaikkojen vähentymisten lisäksi yt-neuvottelut ovat lisääntyneet, henkilöstöä on lomautettu ja irtisanomisilmoituksia jaettu.

”Rahoitusleikkaukset eivät ole kohdistuneet viime vuosina vain oppilaitoksiin, vaan niistä ovat päässeet ikävä kyllä osallisiksi myös monet kulttuurilaitokset, museot ja monet kolmannen sektorin vapaaehtoisjärjestöt ja -toimijat.”

Pihlajamäki korostaa, että koulutuspolitiikan pitäisi olla suhdanteista riippumatonta pitkäjänteistä työtä.

”Hyvä koulutustaso on suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden menestyksen yksi tärkeimmistä ellei tärkein kulmakivi. ”