STTK: Blogivieraana Juri Aaltonen - Oikeus taistella

Suomen perustuslain ja kansainvälisten sopimusten mukaan työntekijöillä on oikeus lakkoon. Tästä oikeudesta työntekijät, ja työnantajat, voivat luopua tekemällä työehtosopimuksen.

Oikeustieteilijät kutsuvat työehtosopimusta rauhansopimukseksi. Sopimuksella työntekijät myyvät perustuslaillisen oikeutensa lakkoon ja työnantaja lupaa noudattaa tehtyä sopimusta yksittäisissä työsuhteissa. Lähtökohta on hyvin selkeä. Neuvottelujärjestelmää uudistettaessa pitäisi peilin kautta katsoa mitä on tapahtunut ja katsoa eteenpäin mitä tulevaisuudessa vastaan tulee. Mikä on ongelma, missä ollaan ja mitä pitäisi tehdä?

Taistelun syyt

Työpaikan konflikteihin pitäisi puuttua kehittämällä työpaikan yhteistoimintaa mm. varmistamalla, että työnantajat eivät härskisti työehtosopimuksen kansien suojassa riko lakia ja työehtosopimuksen määräyksiä.

Suurin osa lakoista on yt-menettelyn, työnantajan huonon henkilöstöpolitiikan tms. aiheuttamia mielenilmauksia. Henkilöstö ei pysty nielemään työnantajan huonoa toimintaa ja marssii sen johdosta kadulle. On selvää, että tällaisia esim. selkeästä lain rikkomisesta johtuvia spontaaneja ulosmarsseja ei voi estää lainsäädännöllä. Kyse on enemmän oikeudesta ilmaista mielipiteensä kuin jostakin työrauhavelvollisuuden vastaisesta työtaistelusta.

Turvaamistoimet

Työnantajat ovat viimeisen 10 vuoden aikana keksineet uuden jipon työmarkkinatoimintaa. Tätä jippoa kutsutaan turvaamistoimeksi. Juristerialla ja lain porsaanreiällä työnantajat pystyvät oikeuden mahtikäskyllä estämään täysin laillisia ja oikeutettuja lakkoja. Tilanne on kestämätön ja oikeusjärjestelmämme perusperiaatteiden vastainen. Miten voidaan hyväksyä tilanne, että perustuslaillisen oikeuden käyttäminen estetään pikatuomiolla ilman asian tutkimista? Lakia on muutettava niin, että turvaamistoimia ei voi käyttää työtaistelutilanteissa.

Ennakkoilmoitusaika

Noin 70 vuotta sitten lakoille säädettiin kahden viikon ennakkoilmoitusaika. EU:n vanhoissa jäsenmaissa ilmoitusaika on nykyään keskimäärin 2,8 päivää. Suomen pitkä aika oli ehkä ymmärrettävä paperisen postin ja tiedonvälityksen aikakaudella. Nykyisen sähköisen viestinnän aikana ei ole mitään järkeä pitää EU:n vanhoihin jäsenmaihin verrattuna viisinkertaista ilmoitusaikaa. Saksassa saatujen kokemusten mukaan pitkät ennakkoilmoitusajat johtavat pidempiin lakkoihin ja suurempiin vahinkoihin taisteluun ulkopuolisille yrityksille ja kansalaisille. Miksi Suomessa pitää olla noin 11 päivää muuta Eurooppaa pidempi lakon ennakkoilmoitusaika?

Sopimuksettomat alat

Yli 10 prosenttia suomalaisista tekee töitä aloilla, joilla ei ole työehtosopimusten määräämiä palkankorotuksia. Sopimuksettomien alojen koko kasvaa koko ajan. Neuvottelujärjestelmää uudistettaessa pitää tavoitella tasa-arvoisia työmarkkinoita ja kehittää malli, jolla varmistetaan kohtuullinen ansiokehitys myös sopimuksettomilla aloilla työskenteleville.

Lopuksi

Neuvottelutoiminta on ihmisten välistä yhteistyötä. Samat ihmiset neuvottelevat ja toimivat yhdessä vuodesta toiseen. Tällaisen tiiviin porukan yhteistoimintaa ei pysty lailla määräämään, vaan heidän pitää tulla toimeen toistensa kanssa. Heidän pitää luoda keskenään luottamus ja yhteinen henki. Jos he eivät siinä onnistu, niin ei lainsäätäjä voi heitä aitoon yhteistyöhön käskeä. Lain tehtävä on tukea sovintoja ja yhteistyötä, ei yksipuolisesti estää toisen osapuolen reagointia vastapuolen yksipuoliseen saneluun.

Hyvää neuvottelukulttuuria luodaan kehittämällä toimintaa ja luomalla malleja, joilla voidaan ratkaista riidat ennen kuin ne johtavat työtaisteluihin.