STTK:n puheenjohtaja Antti Palola: Seuraavan työmarkkinaratkaisun pitää voimistaa Suomea

15.12.2014 klo 12:00

STTK:n puheenjohtaja Antti Palola
STTK:n puheenjohtaja Antti Palola

STTK:n puheenjohtaja Antti Palola ei halua hätiköidä seuraavaa työmarkkinaratkaisua. STTK:n edustajistossa Helsingissä (11.12.2014) puhuneen Palolan mielestä asioilla on oltava järjestys.

– Parhaillaan neuvotellaan työmarkkinoiden pelisääntöjen uusimisesta. Keväällä käydään eduskuntavaalit ja kirjoitetaan uuden hallituksen ohjelma. Hallituksen talous- ja työllisyyslinjat ovat selvillä kesään mennessä ja sen jälkeen on palkkaneuvottelujen aika.

Talouskasvu on jatkossakin hyvin hidasta, mutta seuraava palkkaratkaisu ei saa kurjistaa Suomea. – Palkansaajien Tutkimuslaitoksen tuoreen tutkimuksen mukaan keskimääräinen palkkatasomme on hieman EU:n keskitasoa korkeampi ja Ruotsin kanssa olemme lähes tasoissa. Palkansaajien ostovoima on tällä hetkellä miinusmerkkinen. Maltilliset palkkaratkaisut ovat keskeinen elementti Suomen kilpailukyvyn parantamisessa, mutta jatkuva ostovoiman heikentyminen näivettää kotimaista kysyntää ja luo lisää työttömyyttä. Tätä kierrettä ei pidä vahvistaa.

Työelämää uudistettava, osaamista vahvistettava

Talouden ja työllisyyden heikot näkymät ovat jättäneet varjoonsa työelämän kehittämisen, joka on kiinteässä yhteydessä pidempiin työuriin ja hyvinvointiyhteiskunnan vahvistamiseen.

– Eläkeratkaisu täyttää monia numeraalisia tavoitteita, mutta työelämää sillä ei kehitetä. Yhteiskunnassa, työelämässä ja perheissä tapahtuvat rytminmuutokset luovat kasvavia paineita miettiä uusiksi työaikoja, osaamista ja jaksamista. Pidempiä työuria tai Euroopan parasta työelämää on turha tavoitella, jos työpaikoilla asiat ovat rempallaan, Palola sanoo.

Suomen menestyksen avaimet ovat Palolan mielestä osaamisessa. – Koulutukseen kohdistuvat hallituksen määrärahaleikkaukset muistuttavat lyhytnäköisyydessään hölmöläisten peiton leikkausta. Koulutuksella vahvistetaan laaja-alaista osaamista, jota Suomi tarvitsee kilpailukykynsä turvaamiseen. Koulutus on myös palkansaajan parasta muutosturvaa.

Suomessa luodaan tarpeetonta vastakkainasettelua julkisen ja yksityisen sektorin välille.

– Toimiva julkinen sektori on kasvun mahdollistaja ja yritysten tuki. Julkisia menoja pitää hillitä, mutta se ei onnistu palveluja ja työpaikkoja karsimalla. Toimintatapoja uudistamalla lisätään parhaiten vaikuttavuutta ja tuottavuutta.

Palola toivoo työnantajilta kunnioitusta työmarkkinoiden pelisääntöjä kohtaan. Tähän palkansaajat hakevat eväitä käynnissä olevista työmarkkinajärjestelmän uudistamisneuvotteluista. – Työpaikoilla on yhä enemmän selkkauksia, jotka liittyvät joko siihen, että sopimuksia ei noudateta tai niitä ei edes ole. Jos työehtosopimusten tulkinnasta ollaan erimielisiä, työntekijöillä on kovin vähän keinoja puuttua työnantajien saneluun. Neuvottelujärjestelmän uudistamistyön pitää lisätä luottamusta ja luoda työpaikoille toimivat pelisäännöt. Tasapainoiset neuvottelusuhteet ovat tie työyhteisöjen hyvinvointiin ja pidempiin työuriin.

Katseet tulevaisuuteen

22 ammattiliiton puheenjohtajaa kolmesta keskusjärjestöstä ovat tehneet aloitteen palkansaajien yhteistyön tiivistämisestä ja uuden keskusjärjestön perustamisesta.

– Kaikkea ay-toimintaa on arvioitava ennakkoluulottomasti, jotta palkansaajan ääni kuuluu ja vaikuttaa siellä, missä häntä koskevia päätöksiä tehdään. Vanhaan ja perinteiseen takertuminen ei ole palkansaajien etu. On uudistettava edunvalvonnan sisältöjä ja toiminnan rakenteita, jos haluamme, että ay-liikkeellä on yhtä hieno tulevaisuus kuin sillä on historia, Antti Palola arvioi.