JYTY: Sote-uudistus vaatii henkilöstön kuulemista ja muutosturvan

”Eduskuntaan näillä näkymin maaliskuussa hyväksyttäväksi tuleva sote-lain mukainen uudistus tulee olemaan suurin kunnissa ja kuntayhtymissä toteutettava henkilöstöjärjestely Suomen historiassa. Se koskee kaiken kaikkiaan noin 200 000 työntekijää, Jytyn jäsenistöstäkin reilua kolmasosaa, jotka työskentelevät sote-sektoreilla kunnissa, kuntayhtymissä, järjestöissä sekä yksityisellä sosiaali- ja terveysalalla", korosti Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki avatessaan lauantaina 7.2. Tampereella liiton järjestöpäivät ”Tulevaisuus on tehtävä – Jyty 2020”.
 
Haasteita uudistus tuo puheenjohtaja Pihlajamäen mukaan ennen kaikkea liiton edunvalvonnalle ja järjestörakenteelle. ”Näitä haasteita pohdimme täällä Tampereella sekä luonnollisesti myös liiton parhaillaan valmisteltavana olevassa strategiatyössä. ”

Jos perustuslakivaliokunnassa lausunnolla oleva laki toteutuu suunnitellussa muodossa, keskeisiä siinä ovat rahoitus ja kaavailtujen sote-alueiden suhde kuntien itsehallintoon. Esityksen mukaan maa jaetaan viiteen sote-alueeseen, joissa on maksimissaan 19 tuottamisvastuullista kuntayhtymää. Sote-henkilöstön, kuten myös sen hallinnossa ja tukipalveluissa työskentelevien työntekijöiden on tarkoitus siirtyä tuottamisvastuussa olevien kuntayhtymien palvelukseen vuoden 2016 loppuun mennessä.

Pihlajamäki painottaa, että työnantajan vaihdosprosessit on hoidettava hyvää yt-menettelyä noudattaen. Tärkeää on tällöin Pihlajamäen mukaan huomioida erityisesti muutosturva, palkkojen harmonisointi sekä se, että henkilöstön edustajat eli luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut ovat mukana sote-uudistusta valmistelevissa ja toimeenpanevissa kokoonpanoissa.

”Kuten sosiaali- ja terveysministeriökin on useaan otteeseen todennut, sote-henkilöstön mukanaolo ja edustus valmistelutyössä on aivan keskeistä, jotta uudistus onnistuu.”

Esimiestyön laatu haasteena

Pihlajamäen mukaan on aivan selvää, että sote-uudistus toteutuessaan tulee vaatimaan sen piiriin kuuluvilla työpaikoilla tiivistä yhteistyötä organisaation kaikkien toimijoiden välillä.    

”Henkilöstön osallistaminen työn ja työyhteisön kehittämiseen luo perustan hyvälle työyhteisön ilmapiirille. Tällöin tärkeää on, että esimiestoiminta ja johtaminen koetaan kannustavaksi ja oikeudenmukaiseksi. Henkilöstölle on annettava mahdollisuus vaikuttaa mm. työnsä tuloksellisuuteen, palvelujen laatuun sekä työpaikkojen työhyvinvointiin. Erityistä huomiota on kiinnitettävä töiden organisointiin ja työmenetelmiin.”

Kevan vastikään julkistaman tutkimuksen mukaan työyhteisöt ovat julkisen alan suuri jaksamista ja innostusta tukeva voimavara. Toisaalta työn suuri henkinen kuormittavuus on saman tutkimuksen mukaan tällä hetkellä ongelma julkisella sektorilla.

Pihlajamäki korostaa, että perus- ja hyvinvointipalveluja tuottava julkinen sektori on ollut jo vuosikymmenien ajan suomalaisen yhteiskunnan tärkeimpiä peruspilareita. Hän muistuttaa, että julkisen sektorin osuus koko taloudesta on ollut menneet 25 vuotta kutakuinkin 20 %:n tasolla. Sen osuus on noussut Palkansaajien tutkimuslaitoksen keskiviikkona julkistaman tutkimuksen mukaan selvästi vain kahdessa syvässä taantumassa, joissa bkt on supistunut useita prosentteja.

”Siksi näen aina punaista kun kuulen mediassa toistuvia väitteitä siitä, että Suomen julkinen sektori on paisunut, henkilöstömäärä on liian suuri ja työntekijät tehottomia.”

Pihlajamäen mukaan kunta-sektorin henkilöstö kokee tällä hetkellä työntekijöihin kohdistuvat leikkauslistat raskaina niin henkisesti kuin fyysisesti. Siksi työnantajien viime aikoina esiin nostamat vaatimukset mm. työaikojen pidentämisestä tuntuvat enemmän kuin epäoikeudenmukaisilta. Nehän merkitsisivät selvää palkkojen alentamista hyvin naisvaltaisella alalla, jossa palkkataso muutenkin on keskimääräistä alhaisempi.

Pihlajamäki korostaa, että esimerkiksi kuntien ns. hallinnosta, jonka osuus koko kuntahenkilöstöstä on alle 5 %, on mm. eläköitymisten myötä vähennetty henkilöstöä jo useita vuosia ja tehtäviä siirretty kollegoiden hoidettavaksi. Samaan aikaan kuntien velvoitteet ovat kuitenkin lisääntyneet paitsi omien poliitikkojemme kunnille säätämien uusien lakien myötä myös EU-sääntelyn seurauksena. Hallintoakaan ei voi kuihduttaa olemattomiin, sillä hyvä hallinto on omalta osaltaan takaamassa kansalaisten oikeusturvan.

”Olemme viime viikkojen ja kuukausien julkisen keskustelun perusteella voineet havaita, että kuntien palvelut tulevat olemaan tulevien eduskuntavaalien yksi keskeisimmistä teemoista. Toivon, että vaalikeskusteluissa ehdokkaat kertoisivat konkreettisesti mistä ovat valmiit leikkaamaan ympäripyöreiden ”hallinnosta leikataan” –heittojen sijaan. Kaipaan analyyttistä keskustelua myös siitä, mistä tehtävistä kuntasektorin toivotaan tulevaisuudessa vastaavan.”

Pihlajamäki sanoo olevansa vakuuttunut siitä, että kansalaisia varten rakennetun palveluverkon rapauttaminen käy hyvinkin nopeasti leikkauslistoja sorvaamalla, mutta väärästä paikasta säästämisen korjausliikkeet voivat tulla kalliiksi.  Ei tarvitse kuin muistella 90-luvun lamaa ja sen seurauksia.