|
Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty vaatii, että osana kuntatalouden reivaamista kestävälle pohjalle pitää eduskunnassa ottaa tarkan luupin alle lainsäädännössä meneillään olevat hankkeet kuntien uusista tehtävistä. Lisäksi tarkasteluun on otettava kuntien tehtäviä määrittävät aiemmat lait sekä normit ja suositukset.
Jyty Lapuan 50-vuotisjuhlassa keskiviikkona puhuneen Jytyn puheenjohtajanMaija Pihlajamäen mukaan hallituksen peräänkuuluttamien kuntien perus- ja hyvinvointipalveluista haettavien tehtävien karsimisten kohtalonpäivä on tulevana perjantaina, kun hallitus istuu päättämään rakennepoliittisesta ohjelmastaan. Tehtävien karsiminen vaatii Pihlajamäen mukaan erittäin hyvää valmistelua ja myös perustavanlaatuista arvokeskustelua. Hän muistuttaa, että pääosa kuntien vastattavaksi tulleista kustannuksia aiheuttavista normeista on päätetty hallitusohjelmia tehtäessä.
Pihlajamäen mukaan kuntien vuosi vuodelta lisääntyneistä velvoitteista johtuen kuntatalous on kiristetty äärimmilleen.
”Se on johtanut ja johtamassa laajalti eri puolilla kuntakenttää yt-neuvotteluihin, kuntatalouden ahdinkoon syyttömän henkilöstön niskaan sälytettäviin säästötoimiin ja pahimmillaan irtisanomisiin.”
Euromääräisesti laajimmat tehtävät ja velvoitteet kunnissa painottuvat sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä opetustoimeen. Esimerkiksi viime vuonna sosiaali- ja terveystoimen osuus oli kunnissa 21,4 miljardia euroa, siis 55,3 % kuntien yhteensä noin 38 miljardin käyttötalouskustannuksista. Opetus- ja kulttuuritoimen osuus oli 21,4 %, yhteensä 8,3 miljardia euroa. Muiden palvelujen osuus oli hieman yli 7 miljardia ja yleishallinnon vain 1,5 miljardia.
Viime vuonna kunnilla oli kaikkiaan 535 tehtävää. Ne koostuvat yhteensä 138 laista ja asetuksesta. Sosiaali- ja terveysministeriön osuus niistä oli 194, YM:n 82, LVM:n 62, OKM:n 60, OM:n 42, SM:n 31, MMM:n 22, TEM:n 21, VM:n 19 ja PLM:n 2.
Jyty vaatii valtiota ja kuntia syventämään keskinäistä yhteistyötään niin, että kuntien kontolle suunniteltujen tehtävien rahoitus tulee paremmin ennustettavaksi ja turvatuksi. Jytyn mukaan kuntien tehtäviä määritettäessä kustannustietoisuutta on pystyttävä parantamaan kutakuinkin kaikilla tasoilla, mutta erityisesti silloin kun lakeja valmistellaan ja niiden kustannusvaikutuksista tehdään laskelmia. Normien ja suositusten purkamisen rahallisia kustannuksia laskettaessa peruslähtökohtana tulee olla kunnille siitä koituva pysyvä kustannusten nettovähennys. Lisäksi tavoiteltavien säästöjen on jakauduttava kuntien ja valtion vastuulle valtionosuusprosentin mukaisessa suhteessa.
Kuntaliiton viime viikolla julkistama tilastotieto kertoo karua kieltään kuntien romahtaneesta tulopohjasta. Noin puolet maamme kunnista joutuu nostamaan pakon edessä kunnallisveroprosenttejaan selvitäkseen kaikista niistä tehtävistä, joita niiden harteille on vuosien mittaan lainsäätäjän suunnalta kasattu. Lisätietoja: Puheenjohtaja Maija Pihlajamäki
|