Kiire, kireä työtahti ja suuri työmäärä ovat yleisiä stressiä lisääviä tekijöitä työssä. Kiire voi johtua ulkoisista tekijöistä, kuten esimerkiksi asiakkaiden asettamista tiukoista aikatauluista. Se voi johtua myös työpaikan sisäisistä tekijöistä, muun muassa sairaaloissa alhaisesta henkilöstömäärästä suhteessa potilaiden määrään.

- Tapaturmaan joutuneen kollegat joutuvat usein tekemään poissa olevan työt, jolloin heidänkin stressinsä ja sitä kautta työtapaturmariskinsä kasvaa, toteaa vanhempi tutkija Simo Salminen Työterveyslaitoksesta.

Suomessa sattuu vuosittain noin 130 000 työtapaturmaa. Noin kuudesosa niistä sattuu työmatkalla. Puolet työtapaturmista aiheuttaa alle neljän päivän sairauspoissaolon, ja joka kymmenes yli kuukauden mittaisen työkyvyttömyyden.

Keskeytykset ja jatkuvat muutokset lisäävät kiirettä eniten

Kiireen ja työtapaturmien välistä yhteyttä on tutkittu aiemmin erittäin vähän. Selvityksen mukaan kiireen tunnetta lisäävät erityisesti tiheät keskeytykset työssä. Myös jatkuvat muutokset lisäävät työntekijän kokemaa kiirettä ja sitä kautta työtapaturmariskiä.

- Muina kiirettä kasvattavina asioina nousivat esiin heikko esimiestyö ja johtaminen, joka ilmenee esimerkiksi päällekkäisinä töinä, huonot vaikutusmahdollisuudet työhön, työmäärään ja -aikaan sekä vähäiset mahdollisuudet vaikuttaa itseä koskeviin päätöksiin, luettelee johtava asiantuntija Maarit Vartia Työterveyslaitoksesta.

- Niinkin pieneltä vaikuttava asia kuin mahdollisuus tehdä jokin työtehtävä keskeytyksettä voi ehkäistä tapaturman. Kiireen tunteen vähentäminen esimerkiksi töiden hyvällä organisoinnilla tai mahdollistamalla häiriötön työ onkin tapa ehkäistä tapaturmia työpaikoilla, muistuttaa Salminen.

Selvityksen perusteella tuotettiin työpaikkojen käyttöön tietokortti kiireen hallinnasta:

» Kiireen hallinta parantaa työturvallisuutta (pdf, TTL)

Työterveyslaitos selvitti sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta kiireen, työhyvinvointitekijöiden ja työtapaturmien välisiä yhteyksiä Työterveyslaitoksen Työ ja terveys -väestöaineistojen pohjalta. Tuloksia peilattiin European Working Conditions Survey -aineistoihin sekä tapaturmavakuutuslaitosten liiton Tapaturmapakkiin.

(STM ja Työterveyslaitos)