|
Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty on erittäin huolissaan kuntien päätöksistä lähteä hakemaan säästöjä kuntien talousahdinkoon henkilöstön lomautuksilla ja irtisanomisilla. Viimeksi keskiviikkona Kouvolan kaupunki ilmoitti yt-menettelyn ensimmäisen vaiheen päätyttyä, että se vähentää kuluvan vuoden aikana kuntalaisten palveluista henkilöstöä 320 hengellä. Suoria irtisanomisia on 37, jotka toteutetaan kuukauden kuluttua 10.–14.2. Kaupunginhallitus käsittelee asiaa kokouksessaan 13.1.2014.
Jytyn puheenjohtajan Maija Pihlajamäen mukaan kestäviä ratkaisuja kuntien talousahdinkoon ei saavuteta lomautuksilla ja irtisanomisilla. Suurista kaupungeista mm. Oulu on ilmoittanut lomauttavansa koko henkilöstönsä viikoksi vuonna 2014.
Pihlajamäki huomauttaa, että kuntahenkilöstö uudistuu dramaattisesti tulevaisuudessa, sillä eläkepoistuma kasvaa lähivuosina jyrkästi ja on vuositasolla noin 15 000 henkeä ja suurimmillaan seuraavien neljän vuoden aikana. "Tämä tuottaa kunnille suuria ongelmia kun merkittävä osa osaajista siirtyy pois työmarkkinoilta", Pihlajamäki painottaa.
Pihlajamäen mukaan tutkimukset esimerkiksi lomautuksista ja irtisanomisista osoittavat, että todellista säästöä ei yleensä synny niistä koituviin haittoihin nähden.
Vakinaista henkilöstöä Kouvola aikoo vähentää kuluvana vuonna eläköitymisen tai muiden tehtävien vapautumisten seurauksena noin 230:llä. Määräaikaisen henkilöstön vähennys on 50 henkeä.
Pihlajamäki korostaa, että vaikka henkilöstö väheneekin, työt eivät katoa mihinkään. Usein muiden harteille siirtyvät tehtävät joudutaan tekemään kalliina ylitöinä ja pahimmillaan kasaantuneet työt johtavat stressiin ja lisääntyneisiin sairauslomiin.
"Selvää on, että tuottavuus ja hyvinvointi eivät ole arkipäivää työpaikoilla, joissa on jatkuvia säästösuunnitelmia ja työtä varjostaa epävarmuus. Tämä on syytä ottaa vakavasti kun kunnissa säästölistoja rustaillaan. Henkilöstön hyvinvointi ja työtyytyväisyys vaikuttavat oleellisesti siihen, millaisia palveluja kuntalaiset saavat ja miten palvelujen laatu koetaan. Erittäin tärkeää kuntapäättäjien olisi myös ymmärtää, että perus- ja hyvinvointipalvelujen tarve ei taantuman ollessa päällä vähene vaan se pikemminkin jatkuvasti kasvaa."
Monessa Suomen kunnassa parhaillaan meneillään oleva kuntarakenneuudistus työllistää Pihlajamäen mukaan kuntapäättäjiä ja kuntien henkilöstön edustajia enemmän kuin tarpeeksi. Pihlajamäki vaatiikin kuntia valmistelemaan uudistukseen liittyviä palvelutoiminnan uudistuksia pitkäjänteisesti ja yhä tiiviimmässä yhteistyössä henkilöstön kanssa.
|