STTK: Työmarkkinamallia kehittämällä lisää turvaa ja oikeudenmukaisuutta

Keskusjärjestöt käyvät parhaillaan neuvotteluja työmarkkinoiden neuvottelujärjestelmän uudistamisesta. Uudistustyöstä sovittiin osana vuosi sitten solmittua työllisyys- ja kasvusopimusta.

STTK lähtee neuvottelutavoitteissaan olettamuksesta, että suomalainen työmarkkinamalli on melko toimiva ja työmarkkinat rauhalliset. Järisyttäviä uudistamistarpeita ei siis ole. Silti toimiviakin järjestelmiä on kehitettävä ja uudistettava vastaamaan ajan haasteita, eritoten koska talouden ja työmarkkinoiden muutokset ovat nopeita.

STTK:n tavoitteet neuvottelujärjestelmän uudistamisessa:

1. Irti työnantajan yksipuolisesta tulkintaoikeudesta
2. Alipalkkaus kuriin
3. Ennakkoilmoitusaika lyhyemmäksi, sopimuksettomien turvaksi ansiokehitystakuu
4. Virka- ja työsuhteisille sama työtaisteluoikeus

Irti työnantajan yksipuolisesta tulkintaoikeudesta

Työpaikoilla eniten erimielisyyksiä aiheuttavat työehtosopimusten tulkinnallisuus ja työvoiman vähentämistilanteisiin liittyvät menettelytavat. Niillä on yhteys työnantajan harjoittamaan henkilöstöpolitiikkaan, tulkintaetuoikeuteen ja työnjohdon menettelyihin. Vaikka työantajan usein omilla toimillaan aiheuttaa sen, että työntekijät reagoivat tilanteeseen esimerkiksi ulosmarssilla, työnantajan menettelyä ei käytännössä huomioida, kun työtuomioistuin ratkoo asiaa ja määrää hyvityssakkoja.

Ulosmarssien ja muiden mielenilmaisujen taustalla olevia työnantajan aiheuttamia erityisiä syitä ovat esimerkiksi neuvotteluista kieltäytyminen ja yhteistoimintavelvoitteiden laiminlyönti. Tiivistäen: vaikka syyt ovat työnantajassa, seuraukset ja rangaistukset ovat palkansaajan harteilla. Tähän on neuvottelujärjestelmän uudistamistyössä tultava muutos.

Palkansaajapuolen yhteinen tavoite on kehittää ja uudistaa työrauhajärjestelmää siten, että työtuomioistuimella on jatkossa oltava velvollisuus selvittää työtaisteluiden syyt ja huomioida työnantajan menettely hyvityssakkoja määrättäessä. Palkansaajien mielestä lyhyitä mielenilmaisuja, joilla ei vaadita työehtosopimuksen muuttamista, ei myöskään pidä tulkita työrauhavelvollisuuden vastaisiksi.

Usein ulosmarssi on työntekijöiden ainoa keino reagoida esimerkiksi irtisanomisiin tai muihin työnantajan epäoikeudenmukaiseksi koettuihin henkilöstöpäätöksiin. Jos työnantaja tahallaan tai tuottamuksellisesti rikkoo työehtosopimuksen määräystä työntekijän vahingoksi, työantaja on vastaisuudessa tuomittava hyvityssakkoon. Myös taloudellisten ja tuotannollisten syiden perusteella tapahtuvaa irtisanomisperustetta on tiukennettava.

Työnantajalla on sopimusten tulkintaetuoikeus. Työmarkkinoiden käytännön mukaisesti kun tulkinta aiheuttaa erimielisyyttä työnantajien ja palkansaajien välillä, työnantajan tulkinta on voimassa kunnes erimielisyys on käsitelty esimerkiksi työtuomioistuimessa. Työntekijöiden keinot puuttua työnantajan toimiin ovat rajoitetut ja prosessi hidas. Tästä syystä lainsäädäntöä on muutettava niin, että jos työehtosopimuksesta syntyy tulkintaerimielisyys, voimassa oleva tulkinta säilyy siihen asti kunnes asia on ratkaistu työpaikalla tapahtuvissa jatkoneuvotteluissa tai työtuomioistuimessa.

Ratkaisut työoikeudellisiin ristiriitoihin on haettava neuvottelun ja työoikeudellisten säännösten kautta. Turvaamistoimet eivät kuulu työrauhajärjestelmään ja niiden käyttö on yksiselitteisesti suljettava lainsäädännöllä pois työriitoja koskevista tilanteista.

Alipalkkaus kuriin

Alipalkkauksella tarkoitetaan työntekijään sovellettavan työehtosopimuksen vähimmäispalkkamääräysten rikkomista. Alipalkkaus on erityisesti järjestäytymättömän työelämän ongelma, se vääristää kilpailua ja tuo työnantajalle perusteetonta etua. Se aiheuttaa myös yhteiskunnallisia menetyksiä vähentyneinä verotuloina ja kertymättä jääneinä eläkemaksuina.

Työntekijän keinot alipalkkauksen torjumiseksi ovat erittäin heikot, sillä käytännössä hän voi vaatia palkkasaataviaan vain oikeusprosessin kautta. Se on hidasta, hankalaa ja kallista ja jää näistä syistä oikeutta ei juuri koskaan käydä. Työnantajalle sanktioita tulee harvoin.

Palkansaajien tavoite on, että rikoslakia ja työsopimuslakia muutetaan siten, että jos työnantaja tahallaan tai huolimattomuuden vuoksi alittaa tes:n vähimmäispalkkamääräykset, hänet voidaan tuomita palkkarikoksesta tai –rikkomuksesta yhteisösakkoon.

Ennakkoilmoitusaika lyhyemmäksi, sopimuksettomien turvaksi ansiokehitystakuu

Työhyvinvointia ja tuottavuutta voidaan parhaiten edistää kehittämällä työpaikkojen yhteistoimintamenettelyä ja paikallistason neuvotteluprosesseja. Näin toimien edistetään myös työrauhaa.

Palkansaajapuoli esittää, että työriitojen sovittelulakia muutetaan niin, että työnseisauksen tai sen laajentamisen ennakkoilmoitusaikaa lyhennetään. Ay-puolen tavoitteena on lyhentää aikaa nykyisestä kahdesta viikosta viiteen päivään. Nykyinen pitkä ilmoitusaika on omiaan vain pitkittämään työtaistelu-uhan ratkaisemista.

Sovittelijalle on luotava velvollisuus osallistua sovitteluun jo työrauhan vallitessa, jos neuvottelut ovat katkenneet ja jompikumpi osapuoli sitä pyytää ja asialla on laaja yhteiskunnallinen merkitys.

Työehtosopimusten mukaiset palkankorotukset eivät pääosin ulotu sopimuksettomille aloille ja henkilöstöryhmille. Sopimusten ulkopuolella on tällä hetkellä arvoilta 225 000 palkansaajaa. Sopimuksettomien alojen ansionkehitystä on turvattava antamalla sopimuksettomille aloille jatkossa suositus palkkakehityksestä ja palkankorotuksista. Pohjana olisi Tulo- ja kustannuskehityksen selvitystoimikunnan vuosittainen selvitys yleisestä ansiokehityksestä edelliseltä vuodelta.

Virka- ja työsuhteisille sama työtaisteluoikeus

Virka- ja työsuhteisilla on tällä hetkellä erilainen työtaisteluoikeus. Erioikeus on vanhentunut käytäntö. Palkansaajapuolen tavoitteena on lakimuutos, jolla virka- ja työsuhteisten välillä olevat työtaisteluoikeuden erot poistetaan.

Ammattiliitoilla pitää jatkossa olla riittävät keinot puuttua tilanteisiin, joissa työehtosopimuksen määräyksiä tai lakia on rikottu. Viranomaiskeinot eivät ole riittäviä ja käyttöön on otettava järjestöjen kanneoikeus.